RehuRyskyyllätti järjestäjänsä

RehuRyskyssä vieraili päivän aikana noin 4 000 kävijää, joista suurin osa oli viljelijöitä ja urakoitsijoita. Suomalaisen Maaseudun tietojen mukaan tapahtuman aikana käytiin konekauppaa sadoilla tuhansilla euroilla

Onhan tämä aivan ylipositiivinen yllätys! Saimme mukaan 55 yritystä, kymmeniä koneita ja väkeä lappaa paikalle tien täydeltä. RehuRysky osoitti heti ensimmäisellä kerralla, että tällaiselle kesätapahtumalle on tarvetta, iloitsi ryskytoimikunnan vetäjä, aluemyyntipäällikkö Juhani Rajaniemi Turun Konekeskuksesta.

Kahdeksan kertaa Ylivieskan kauppa- ja teollisuusalueella järjestettyjen Ryskypäivien iso kysymys on ollut siinä, miten koneet esitellään työssä. Helmikuussa se järjestyy toki puun käsittelyyn tarkoitetuilla koneilla, mutta sadonkorjuuseen tarkoitettuja koneita ei voi jäisen maan aikaan esitellä.

– Meille tuli mieleen järjestää kesätapahtuma, jossa keskitytään rehuntekoon. Näin siksi, että olemme keskellä Suomen nurmivaltaisinta tuotantoaluetta. Saimme tänne liikkeiden promokoneita ja asiakkaiden uusimpaa kalustoa näyttämään, miten työkoneet toimivat. Hämmästyin itsekin, miten valtavan hieno kokonaisuus tästä syntyi, ihasteli Rajaniemi.

Arvio RehuRyskyn kävijämäärästä on noin 4 000 henkeä. Sadepäivien väliin osunut aurinkoinen päivä sekä toi lisää yleisöä, että piti peltomiehiä töissään. Peltojen kuivuessa iltapäivällä kävijöistä huomattava osa kiirehti töihinsä.

– Päivän mittaan tutustuttiin koneisiin ja tehtiin kauppaa ja tarjouksia, jokainen omalla tontillaan. Kesäryskyn menestys oli niin hieno, että se saa meidät vakavasti keskustelemaan jatkosta. On hyvin mahdollista, että seuraavan kerran kokoonnumme RehuRyskyyn kahden vuoden kuluttua. Silloin tapahtuma voi olla kaksipäiväinen.

Sievin Biohake Oy esitteli RehuRyskyssä kalustoaan ja osallistui Haka-Traktorin rinnalla työnäytökseen. Mielenkiintoa herättivät ainakin järeät Schuitemaker-noukinvaunut, Roc RT 870-karhotin ja kokemukset traktorin kuulavetolaitteesta.

– Aloitimme vuonna 2005 puun- ja metsähakkeen korjuulla. Maailma kuitenkin muuttui, kun hakkeesta tehtiin kannattamatonta. Tämän vuosikymmenen alusta painopiste siirtyi maatalousurakointiin ja konekauppaan, kertoi urakoitsija Salomo Vilen.

Kesäajan urakointiin Biohake tarjoaa maanmuokkausta ja rehuntekoa. Niitto, karhotus, silppuri, rehun siirto ja aumaus pyörökuormaajalla vaativat oman, tehokkaan koneketjun.

– Normaalisti työvahvuus meillä on 3–8 henkeä, mutta kiihkeimmän rehunteon aikaan meillä voi olla remmissä kymmenenkin henkeä. Tänä kesänä olemme korjanneet rehua vireraalle noin 1 500 hehtaaria ja oman karjan käyttöön 200 hehtaarin alalta, kertoi Vilen.

Sieviläisfirman urakointialue on laaja. Työkeikkoja tehdään pisimmillään Pohjois-Savoon ja Vaalaan saakka, useammin kuitenkin Haapajärven–Kärsämäen alueelle.

– Työkeikalla tehdään työtä vuoroissa. Pisimmillään kone on saattanut käydä lähes 100 tuntia yhteen menoon. Poudat käytetään tarkkaan hyväksi. Tehokkaat koneet pienentävät sääriskiä.

– Maatalous elää muutoksen aikaa. Meillä se näkyi niin, että ensin ajoimme hakekärryllä heiniä, nyt ajamme heinäkärryllä haketta. Muutoksessa on elettävä mukana. Minä uskon vahvasti maatalouteen. Vaikka tuottajien määrä vähenee, viljelypinta-ala ja eläinten määrä eivät sitä tee. Urakoitsijoille riittää työsarkaa, vakuuttaa Salomo Vilen.

Rehu-Ryskyn työnäytöksissä nähtiin sellainen erikoisuus, että kansanedustaja (kesk.) Juha Pylväs ajoi rehusilppuria. Kyseessä oli keväällä hankittu John Deeren 8300 -mallin rehusilppuri, johon Ylivieskassa oli jo tehty joitakin parannuksia.

– Ohjausta on kevennetty ja tähän laitettiin reaaliaikainen rehun laadun seuranta. Kovassa käytössä tämä meillä Pylvään Konemiehillä on ollut. Itsekin olen jo tehnyt rehua 500 hehtaarin alalta tälle kesälle, kertoi Pylväs.

Työnäytöksessä Pylvään apumiehen tuolilla istui torniolainen Erkki Juntti. Rehuvaununa oli Westernin 18 TS, jonka tilavuus 90 sentin lisälaidoilla nousee 38 kuutioon saakka. Vaunua ajoi Antti Rissanen Hankkijalta.

– Maaseutu tarvitsee yhteistyötä. Sitä tarvitsevat isännät ja kauppiaat varsinkin nyt, kun talous on tiukilla ja kelit haastavia. Rehupäivän aikana näkee esimerkkejä siitä, mihin päin maataloudessa ollaan menossa.

Yleisö näki konkreettisesti, miten tehokasta rehunteko on. Jos rehun ajoi palteelle 20-metrinen karhotin, niin palteen keräsivät saman tien kuormaan silppuri ja rehuvaunu. Sivusta turvanauhan takaa näytöstä seurannut yleisö joutui siirtymään kerrallaan kymmeniä metrejäkin nähdäkseen seuraavan kone-esittelyn läheltä.

Rehu-Ryskyssä esiteltiin myynnissä olevia sekä asiakkaille jo myytyjä koneita. Yksi tällainen traktorivetoinen kone tuli Rantsilasta saakka. Se oli Case RB 544 paalainkäärin. Traktorina oli CaseIH CVX 175.

– Koneen maahantuoja pyysi meitä osallistumaan työnäytökseen. Meille se sopi, joten tänne lähdettiin. Tulomatkaan meni kaksi tuntia, mikä ei ole pitkäkään matka, kertoi Tomi Ruha. Hän tuli nurmirehupäivään yhdessä avovaimonsa Sanna Fingerroosin ja poikansa Severi Ruhankanssa.

– Meillä on Rantsilassa oma maatila. Sen hoidon lisäksi teemme enenevässä määrin urakointeja muille tuottajille. Perheen lapsetkin ovat kiinnostuneita koneista ja maataloudesta, kertoi Sanna Fingerroos.

Esittelyyn tuotu paalain on kostean korjuukauden vuoksi ollut kovilla, mutta kestänyt hyvin.

– Rikki se ei ole mennyt kertaakaan, vaikka välillä sitä on pitänyt hinata, kun renkaat ovat painuneet peltoon. Tästä korjuukaudesta voi sanoa, että olosuhteet ovat olleet välillä tosi haastavat.

– Tämä Case RB 544 on myynnissä neljän eri merkin nimissä Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa näitä on tiettävästi vasta kaksi, ja tämä on siis maalattu Casen väreihin. Me ostimme tämän keväällä Kempeleen Haka-Traktorista, kertoi Tomi Ruha.

Työnäytökseen osallistuminen oli tuottajapariskunnan mielestä erittäin positiivinen kokemus.

– Pääsimme näyttämään, miten kone toimii. Kiinnostuneita kyselijöitä oli paljon. Ehdottomasti kannatti lähteä mukaan, vakuutti Tomi Ruha.

Vaasalainen Boris Lindgård BT-Agrolta esitteli RehuRyskyssä Forigo Stone Burier -nurmijyrsimen, jolla nurmen voi uusia ilman kyntöä ja ylimääräistä muokkausta piikkiäkeillä.

– Kone nostaa 15–25 sentin syvyydeltä kaiken maa-aineksen ylös. Se lajittelee ja työntää kivet, kokkareet ja heinän juuriaineksen alimmaiseksi ja laskee möyhennetyn mullan niiden päälle. Ajonopeus on kolme kilometriä tunnissa, esitteli Lindgård.

Nurmen lakkautusajo tehdään toisen säilörehusadon korjuun jälkeen. Kylvön jälkeen maa antaa hyvän sadon jo seuraavana kesänä.

– Alunperin tämä kone suunniteltiin vihannesviljelijöitä varten. Me hoksasimme, että se käy myös nurmen uudistamiseen.

BT-Agro on myynyt nurmen käsittelyyn tarkoitettuja koneita 13 vuotta. Boris Lindgårdin mukaan yhtiö etsii yhteistyökumppania Ylivieskan alueelta.

– Nurmi-Suomi on kartalla hevosenkengän muotoinen. Totta kai me haluamme olla mukana tämän alueen rehutalouden kehittämisessä. RehuRysky kiinnosti meitä kovasti.